Thursday, April 23, 2015

Monesterio ja helteinen päivä

Kuntoraportti: jalkaterät voivat hyvin. Ei rakkoja, ei hiertymiä. Tosin vanha vaiva eli oikeassa jalassa tuntu, että sukka on kurtussa vaivaa ajoittain. Sitä ei saa poistettua. Mutta jalat muuten - apua. Ne ovat jäykät ja välillä särkevät pohkeesta. Kun kuppilassa istumisen jälkeen lähden liikkeelle, tunnen myötätuntoisia katseita selässäni. En kuitenkaan ehtinyt tehdä tarpeeksi pitkiä lenkkejä (15-20 km) ennen lähtöä Edeltävällä viikolla. Aikaisemmin tein muutaman sellaisen ja viimeisellä viikolla oli aikaa vain noin 5 km päivittäisiin kävelyihin. Parina viime vuonna kävelin viimeisenä viikkona muutaman pidemmän ja sain jalat kipeäksi, mutta ne tervehtyivät ennen lähtöä. Ajattelin herätellä uinuvia jalkalihaksia, jolloin matkan alkaessa ne ovat jo  palautuneet normaaliolotilaan. Tätä kankeutta on kestettävä vielä pari päivää, sitten ehkä askeleet alkavat käydä reippahasti.

Jaksamiskunto aikamoisen hyvä, onhan päivämatkat olleet yli 30. Viime talvi oli kunnon kohottamisen kannalta minulle hyvä hiihtotalvi ( 900 km) ja lisäksi pyöräilin töihin 2x 5 km kolmesti viikossa ja vesijuoksin ja jumppasin noin kerran viikossa.

Aamu alkoi vaelluksella mm. laitumilla missä oli sikoja.

Aamun sopivassa säässä pääsimme El Real de la Jaraan (14 km), jossa aamiainen. Sitten aurinko alkoikin porottaa edellisten päivien tapaan. Saimme kävellä kyläteitä ja polkuja. Hyvä niin. Luonnonpuisto jatkui. Virkistäviä maiseman kaunistajia olivat pienet lammet, joihin ilmeisesti kerätään valumavesiäkarjalle. Luonnonpuistossa oli joissain kohdin karjaa aidattuna laitumella.Jotain roomalaisesta tiestä kertoi ehkä muutama linnan jäänne polun läheisyydessä.

Jos satuin ajattelemaan, että Via la Plata on tasainen niin erehdyin. Katselin opaskirjoista että nousemme viiteensataan metriin, joskus seitsemään ja kerran tuhanteen. Eipä tullut mieleen, että matalampikin mäki on mäki ja kun mennään ylös ja alas, niin siinä on nousua ja laskua,  tänäänkin nousua 630 ja laskua parisataa. No nousuissa pysähtelemme puiden varjojen alle. Aamusta askeleemme on ripeä, kun haluamme ehtiä sopivassa säässä pitkälle. Iltapäivän sitten hidastelemme väsymyksen ja kuumuuden tähden.

Tänään olen ryhtynyt sosiaaliseksi. Matkalla tapasimme espanjalaisen 73 vuotiaan miehen joka osasi vähän saksaa. Yhteisellä kielellä tuli selvitettyä maratonit (hän juossut Helsingin maratonin ja monta muuta), Caminot, saksan opiskelut ja Catalonian poliittinen tilanne. Haluaisivat olla itsenäisiä, mutta heidät pakotetaan puhumaan oman kielen sijasta espanjaa, he ovat ahkeria ja saavat tehdä työtä muitten eteen. Päätin taas kerrata uudelleen lukion saksan kurssin. Saksa on yllättävän hyödyllinen caminolla.

Tulimme kirkon ylläpitämään 6 vuotta vanhaan Albergaan. Yksi opaskirja kertoi tästä. Tämä on monella tavalla viehättävä paikka, terassi, hEdelmiä pöydällä syötäväksi, ystävällinen hospitaliero, 10 €. Tulimme viimeisiä joten tarjolla vain yläpetejä. Oh no. Tyydyimme. Voihan yläpetilläkin kokea päivän huippuhetken suihkun ja pyykin jälkeen;relax. Täällä löytyi kanadalaisia, joitten kanssa oli hyvä jatkaa sosiaaliseksi muuttunutta elämää.
Päivän eucaristico
* aamulla herätessä tunne, tie kutsuu, mitähän päivä tuo tullessaan
* päivän heräämisen ihme: klo 7 syvä hämärä ja 7.30 valoisaa
* sammakoiden kova-ääninen kurnutus

Päivän heräämisen ihme tapahtui Namibiassa 5.30-6.00. Se oli aika jolloin kävin juoksulenkillä, että kyläläisten ei tarvinnut ihmetellä, mitä kummaa vanha nainen juoksee!!! Kuudelta alkoivat ensimmäiset tulla savimajoistaan joelle peseytymään tai hakemaan vettä.

Tämä olisi paratiisi parille vävylleni. Toinen nimeäisi lintuja, jotka laulavat moniäänisenä orkesterina ja toinen matkisi niiden ääniä. Ihmettelen, että linnut jaksavat laulaa siestankin aikana.
Tämän päivän lintu: uuttukyyhky tai sepelkyyhky, sama mikä huhuilee mökillä alkukesästä.

Viimeinen miete; mistä kuppiloiden ja ravintoloiden pitäjät saavat asikkaansa. Kuppiloissa on kyllä miehiä kahvilla aamusta iltaan. Illalla syömässä olemme tavanneet vain pergriinoja. Siis ei montakaan kappaletta. Tuleeko syöjät vielä myöhemmin, pikemminkin ajattelen, että kylissä ihmiset eivät käy ulkona syömässä.

1 comment:

  1. Ihania kuvia ja kirjoituksia... Ilo on taas saada seurata matkaasi. Kiitos!

    ReplyDelete