Olen joskus kertonut, että Portugalissa ihmiset ovat erittäin ystävällisiä, sitä ystävällisyyttä olemme kaivanneet, sillä yksikään kuppilan pitäjä tai ravintoloitsija ei ole vielä hymyillyt. Voisivathan he vähän yrittää ystävällisyyttä, sillä peregriinot tuovat kuitenkin pienille kylille edes vähän tuloja. Tähän mennessä kaikki kuppiloiden pitäjät ovat olleet miehiä. Jossain on ollut kolmekin miestä tiskin takana.
Jalat ovat edelleen kaikkea muuta kuin reippaat. Ehkä nousut ja etenkin laskut ovat vieneet ne niin jumiin että portaitten alastulokin on hankalaa. Parempia päiviä odotellessa kehotankin kaikkia Caminolle tulevia harjoittamaan kävelyä ja etenkin viimeisellä viikolla muutama pitkä lenkki. Lenkkiin on hyvä sisällyttää nousuja ja laskuja. Vaasalaiset Öjbergille.
Tämän päivän eucaristico
* loppumattoman kauniit maisemat, tänään kuin kukkivat Skotlannin nummet (en ole käynyt)
* matkaystävällisyys ohittajien ja ohittamiemme kanssa
* levollinen tunne pelkässä olemisessa
Vaellamme kuivaan aikaan, sillä emme ole tavanneet tulvavesiä emmekä ylipursuavia jokia, jotka pakottavat joskus vaeltajat käyttämään maanteitä tai etsimään kiertoteitä. Ilo tämäkin.
Reittimme on kulkenut kaikkea muuta kuin ihmisten ilmoilla. Joskus on 20 km talotonta taivalta. Ja jos peregriino on kotimaassa ajatellut, että jos varusteista jotain puuttuu, voi ostaa matkalta, niin eipä helposti voikaan. Olen odottanut kauppaa, josta voisi ostaa aurinkovoidetta (tuubin pohja lähellä) ja kortteja, mutta eipä ole sellaista kaupaa eteen sattunut. En tosin ole etsimällä etsinytkään. Huomenna olemme Zafrassa ja se lienee isompi!
No comments:
Post a Comment