Friday, September 7, 2018

Lugosta Ponte Ferradaan

Tänään on laiska internet, joten saa nähdä mitä kirjoittamisesta tulee. Päivä on illassa. Tulimme juuri PonteFerrada-Albergan yhteiseltä vegetariselta illallisella. Olin nähnyt Camino Forumilla, että hollantilainen pariskunta on aloittanut Albergan täällä. Mainostin tätä matkalla muillekin ja kyllä tämä on mainostamisen arvoinen paikka 27 km Lugosta.

Toinenkin erinomainen kulinaarinen paikka tavattiin tänään. Se oli noin 11 km Lugosta.
Tämä baari

Tämän kirkon lähellä. Ja siellä sain parhaan bocadilloihin ikinä. Patongilla oli valutettu öljyä( ihmettelen miksei sitä tehdä aina kun usein bocadilloihin ovat kuivia), sitten toisella runsaasti Iberian kinkun siivuja ja toisella paksut siivut mozzarella tyyppistä juustoa. Mainostin niitä saksalaisille Juralle ja Nomenille (heistä olen aikaisemmin maininnut).

Tässä kuvassa siis pääasia esitellä bocadilloja. Sää oli aamulla iloksemme pilvinen, Turistit ovat ehkä toista mieltä. Suurimman osan kuljimme maantietä tai öljysorattuja pikkuteitä. Pelkäsin lonkkien puolesta, mutta nyt illalla ei niissä ole valittamista. Onneksi, sillä juuri tänään luin että Voltarin sisältää ainetta, joka voi aiheuttaa sydänkohtauksia ja aivohalvauksia (!). Parempi kun kaikkea ei sattuisi silmiin.

T
Tämä on päivän silta. Aamuvalaistus Lugosta lähdettäessä.



Loput tämän päivän kuvat eivät suostu tulemaan esiin. Kertokoot nuo Blackberry, että niitä täällä on ja niitä syömme kulkiessamme.

Älköön lukija pahastikin korjaamattomia kirjoitusvirheisiin. Joskus teksti kaappaa ikäänkuin automaattikirjoituksen sanoja. Eilenkin kun piti vaivoja valittaa, valitinkin vauvoja. Ja totisesti en valita vauvoja. Jokainen on tervetullut. Viimeisistäkin heinäkuun lopussa syntynyttä ajattelen usein. Ja kuten jo kerroin, aina ei teksti suostu tulemaan esiin uudelleen että voisin korjata virheet.

Kerronpa vielä sauvoista.En ole käyttänyt Caminoilla sauvoja ensimmäisen Ranskan Caminon jälkeen. Huomaan että ne vievät energiaa ja sitä minun on säästettävä. Primitivosta olin lukenut,että sauvat ovat tarpeen tasapainon säilyttämiseksi jyrkissä laskuissa ja nousuissakin niistä on hyötyä. Siispä sauvat matkaan , mutta miten? Käsimatkatavaroihin niitä ei saa ottaa ja rankkoja emme halua ruumaan. Olemme nähneet monta peregriinoa, jotka odottelevat päiviä harhailemaan lähteneitä rankkoja. Viimeksikin Oviedosta Albino hotellissa norjalainen tyttö odotteli kadonnutta rinkka. Kyselin Camino Forumilta voiko Oviedosta ostaa sauvat. Yes Dekatlonin urheiluliikkeestä. Se oli alle kilometrin Katedraalista. Miehelle huolettomuutta merkitsee asioiden varmistamista. Siispähän tilasi Dekatlonin postimyynnistä sauvat ja pyysi lähettämään ne Oviedoon Hostel Albinoon. Saimme Espanjankielisen tilauksen varmennuksen ja aikanaan selostuksen että ne ovat lähteneet. Googlekääntäjän kanssa saimmme käsityksen,että sauvat ovat Santanderissa. Oh dear. No, menimme Dekadlonin liikkeeseen ja annoimme laput. Yes, sauvat on Santanderissa, vaikka ymmärtääksemme emme olleet tilauksessa puhuneet mistään santanderista vaan Hostel Albinosta Oviedossa. Kiltti englantia osaava myyjä soitti postimyyntiin. Tilaus peruttiin ja rahat luvattiin palauttaa tilillemme. Saimme ostaa samat sauvat. Mies on kiitellyt sauvoja ja sanoo, että hänen hyvä draivinsa johtuu sauvoista. Hengitys kulkee paremmin. Totta onkin että hän ei ole hengästynyt niinkuin vuosi sitten Portugalin Caminolla. Minä käytin sauvoja pahimmissa ylä- ja alamäissä. Kannoin niitä paljon käsissäni ja nyt ne ovat olleet päiviä Miehen reppuun kiinnitettynä. Olisimme käytännössä pärjänneet yksillä sauvoilla. Olisin voinut lainata ne muutamat kerrat Miehen toista sauvaa. Nyt oma seikkailunsa on, miten saamme sauvat Suomeen.

3 comments:

  1. Sauvakysymys onkin mielenkiintoinen. Meillä ne oli ranskalaisella reitillä ja kumpikin reissaajista oli tyytyväinen niiden mukana oloon sekä ylä- että alamäkireiteillä. Vain muutamana tasankopäivinä emme niitä käyttäneet. Säästivät meillä energiaa, polvien kolotusta ja kivikkoisella ja märällä polulla auttoivat pitämään tasapainoa yllä. Tarpeen vaatiessa lainasimme niitä etenkin alamäkiosuudella kanssakulkijoille, joiden jalat olivat jo äärirajoilla. Buen Camino!

    ReplyDelete
  2. Olipa kiva kuulla. Mieskään ei luopuisi niistä millään.

    ReplyDelete
  3. Sauvat olivat minullekin tärkeät. Viimeksi ostin ne Sevillasta matkaan lähtiessä.

    ReplyDelete