Berducedosta Grandas de Salimeen

Mikäs on aloittaessa päivä näissä merkeissä. Edessä 20 km, täysin riittävä, jotta eilisestä voisi palautua. Tätä on sanottu Primitivon kauneimmaksi pitkäksi

Huikeista maisemista ei ole iloa, jos pilvet ovat alhaalla tai sumu peittää maisemat. Tiesimme että tänään päivä selkenee. Oikeastaan oli ihanteellinen vaellussää; puolipilvistä, asteita parikymmentä ja ilma kirkastui kun pääsimme vuorille.

Usein leikittelen ajatuksella, mitä tuon mutkan takana. Täällä voi ajatella, mitä tuon mäen takana.

Aamutuimaan oli tien varressa telttailemassa italialaiskolmikko. Pyysimme heiltä aamulaulua ja niin saimme yllättävästi nauttia kitaralla säestetystä laulusta.

Täälläkin päin Espanjaa lienee viime vuonna riehuneet tulipalot, kun paljon puita on kuollut ja jotkut sinnittelevät vielä elävien kirjoissa. Tänään tuntui ilmassa savunhajua, helikopterit pörräsivät ja koneesta roikkui joku taakka. Voimme myös kuvitella savuksi vuorien takana näkyvän vaalean harson.

Busbolin kappeli on must kuvattava. Se on keskelllä ei mitään tai oikeammin lehmien laitumella. Täällä siis kuljetaan lehmien, härkien ja hevosten keskellä ja vetäjät on muistettava sulkea.

Näitä mustia vadelmia on valtavat märät(Blackberry). Niitä syömme. Ihmettelen että niitä ei kerätä, mutta toisaalta ymmärrä, koska pensas on valtavan piikkinen.

Sinisten kukkien puutteessa jaan sukulaisvärisen. Yllättäen näitä kasvoi maassa ylhäällä vuorilla ilman mitään vartta. Muistui mieleen Lapin vaellus, jossa ihmettelimme tunturikukkien värikkyyttä ja runsaista. Joku meistä totesi:”Ajatella että Jumalalla on halu luoda kauneutta sen itsensä vuoksi - ei ketään varten”. Niin täälläkin.