Lähdimme täysikuun valossa. Pilvetön taivas enteili kuumaa päivää. Onneksi tie kulki metsissä ja viinitarhojen läpi. Saimme sopivasti varjoa ja 4-5/S tuuli teki kävelyn sangen mukavaksi.
Näitä reittejä oli mukava kulkea
Saavat viinitarhurit tänä vuonna hyvän sadon. Nyt juuri on viinirypäleiden korjuun aika. Saksilla näyttävät katkovan terttuja. Ei liene ihan kevyttä hommaa, koska kädet joutuvat usein olemaan ylöspäin.
Miten ihminen unohtaakaan näkemänsä ja kokemansa. Emme ole tunnistaneet yhtään tuttua paikkaa Camino Centralilta, vaikka olemme sen kulkeneet 2011. Kuvan siltä oli ensimmäinen tunnistus vappuiltana ko Caminolla. Olimme joutuneet kulkemaan kahden etapin välin, koska yksi alberga oli kiinni. Calcas de Reissä olimme puolen päivän aikaan, eikä kunnallisen Albergan avautumisen odottelu houkutellut. Tapaamamme unkarilaiset tytöt kertoivat että heillä ei ole ollut ongelmia majapaikan löytämisessä. He sivuuttavat kaupungit ja majoittuvat etappien välille.
Tuumasta toimeen: kymmenen lisäkilometriä ei kauhistuttanut. Päinvastoin se houkutteli, jotta voimme lyhentää huomista päivää. Siihen olimme suunnitelleet reilun 30 km, jotta perjantaina voimme saapua Santiagoon aamun tuntumassa.
Galician kirkoissa on oma tyyli. Kellotapuli muistuttaa Santiagoon katedraalin kirkontornia.
Eikös karvapallot ole kastanjoita?
ReplyDeleteVielä viime syksynä mekin ihmeteltiin, että kasvaako ne tennispallot puissa, kunnes joku paikallinen sanoi että kastanjoita ne on. Kiva seurata teidän vaellusta nyt kun juuri keväällä noita samoja polkuja tallattiin.
ReplyDeleteHyvää loppumatkaa Teille