Santiago ja viidettä tuntia odottelua

AI mitä odottelin? Pyhiinvaeltajien toimistolle yritimme ensimmäisen kerran noin klo 10. Arviolta parin tunnin jono. Tulimme uudelleen messun jälkeen. Entistä pitempi jono. Reilut pari tuntia kului siinä.

 Camino Portuguese on päätöksessä. Hyvin nukutun yön jälkeen 13 km loppupätkä tuntui helpolta

 Seuraava odottelu (1 h) oli kirkossa. Jälleen kirkko täyttyi jo tuntia ennen. Se on hyvää pysähtymisharjoitusta ja hetkessä elämistä. Illalla menin kirkkoon ja messu alkoi tunnin myöhemmin kuin luulin ja niin näyttivät muutkin luulleen (1,5 h odotus).

Jaksan yhä uudelleen ihmetellä, että vaeltajat kokoontuvat juuri kirkkoon. Illan messu tuntui välillä juhlalliseskuin jouluajan kirkkotilaisuus. Jostain oli tullut iso, korkeatasoinen kuoro. Eilen oli päättänyt pyhiinvaelluksen kolmisenkymmentä eri puolilta maailmaa tullutta pappia. He kaikki istuivat kuorissa ja palvelivat ehtoollisen jaossa. Kirkko ääriään myöten täynnä. (Santiagoon ihme).
Urkujen pauhatessa täysin palkein alkoi botafumeiron savuava heilutus. Kaikki yhdessä teki hetkestä koskettavan.
En osaa ymmärtää Marian keskeistä merkitystä katolisuudessa. Ehkä kolmiyhteinen pyhä Jumala on ollut liian pelottava lähestyttäväksi. Siksi tarvittiin välittäjäksi ÄITI. Itse ymmärrän että juuri Jeesus tuli ihmiseksi/veljeksi/ystäväksi ja tieksi ja välimieheksi Jumalan ja ihmisen välille. Kun lauloimme "Laudate, laudate, laudate Maria", minulle sopivampi muotoilu olisi ollut " Laudate, Laudate, Laudate Dominum.".Haluaisin niin mielelläni ymmärtää jotain saarnasta. Kaikki näkemäni papit ovat puhuneet läsnäolevasti ja ilman papereita.
Katedraalitraditioihin kuuluu myös Silentia kappelissa viipyminen. Sinne jätän mukana kantamani rukousaiheet ja kaiken sen aiheitten ja ihmisten virran, mikä on hiljaisina hetkinä tulvinut mieleen.

Aamulla lähdimme hämärissä ja ihmettelimme palmujen kukintaa.  

 Vielä kolme kilometriä ennen Santiagossa saimme kulkea vielä luonnon keskellä.

 Elämä on valintoja. Joskus kumpikin valinta tuo samaan lopputuloksen.Toinen ehkä mutkaisempaa tietä. Joskus valinta tekee merkittävän erannon ja vie  valitettavan kauas siitä mihin tie  oli tarkoitettu kulkemaan.

 Jotain tuttua. Kanervat muistuttivat puolukoista, jotka ovat kypsymässä kotipuolessa.

Santiagon must asioihin Katedraalin ja Compostelan hakemisen lisäksi kuuluu tarta de Santiago kahvin kera ja tietysti pinchot. Siis ensimmäiset koko matkalla mutta sitäkin herkullisimmat. Niillä on pakko korvata koko ateria kun niitä saa niin harvoin. Nyt olen löytänyt kaksi takuupaikkaa.Miehen must on kiertoajelu maisemajunalla. Siinä on Santiagomme. Sen jälkeen paikka alkaa näyttää turistikeskukselta. Pois on päästävä nopeasti. Siksi aamulla bussiin ja Portoon.

Yksi Santiagon ihmeeseen kuuluva asia on tuttujen tapaaminen. Miten matkalla tapaamamme juttelukaverit ovat yhtäkkiä jälleennäkemisestä ilahtuneita halailututtuja. Se on ohimenevä läsnäolon hetki. Tässä ja nyt. Caminoystävät..