Valga ja uudet tuulet

Lähdimme täysikuun valossa. Pilvetön taivas enteili kuumaa päivää. Onneksi tie kulki metsissä ja viinitarhojen läpi. Saimme sopivasti varjoa ja 4-5/S tuuli teki kävelyn sangen mukavaksi.

 Näitä reittejä oli mukava kulkea

 Saavat viinitarhurit tänä vuonna hyvän sadon. Nyt juuri on viinirypäleiden korjuun aika. Saksilla näyttävät katkovan terttuja. Ei liene ihan kevyttä hommaa, koska kädet joutuvat usein olemaan ylöspäin.

Miten ihminen unohtaakaan näkemänsä ja kokemansa. Emme ole tunnistaneet yhtään tuttua paikkaa Camino Centralilta, vaikka olemme sen kulkeneet 2011. Kuvan siltä oli ensimmäinen tunnistus vappuiltana ko Caminolla. Olimme joutuneet kulkemaan kahden etapin välin, koska yksi alberga oli kiinni. Calcas de Reissä olimme puolen päivän aikaan, eikä kunnallisen Albergan avautumisen odottelu houkutellut. Tapaamamme unkarilaiset tytöt kertoivat että heillä ei ole ollut ongelmia majapaikan löytämisessä. He sivuuttavat kaupungit ja majoittuvat etappien välille.

Tuumasta toimeen: kymmenen lisäkilometriä ei kauhistuttanut. Päinvastoin se houkutteli, jotta voimme lyhentää huomista päivää. Siihen olimme suunnitelleet reilun 30 km, jotta perjantaina voimme saapua Santiagoon aamun tuntumassa.

Kahden maissa saavuimme Valgan suureen (78) albergaan. Viiteen mennessä täällä oli kymmenkunta peregriinoja. Jalkoja hoitava peregriinopatsas odotteli meitä pihalla. Muutenkin täällä on hulppeat oltavat. Arvostan hyviä pyykin kuivatusmahdollisuuksia pihalla.

Galician kirkoissa on oma tyyli. Kellotapuli muistuttaa Santiagoon katedraalin kirkontornia.

Camino lähenee loppuaan. Kaksi kävelypäivää jäljellä. Paljon jää vielä ihmeteltävää. Kuten nuo kukat: isoja kuin jörinit, mutta tyyliltään kuin samettiruusut.

Tai nämä karvapalloa? Mitä lienevät. Ne kasvavat isoissa puissa. AI mitäkö ne uudet tuulet ovat? Uusi vaellustapa ja majoittuminen kaupukien ulkopuolelle.