Recondela ja lyhyt matka

Google albumit kieltäytyvät tänään yhteistyöstä. Eilisiä kuvia saisin kamerasta mutta en tämänpäiväistä. Onhan ennenkin kirjoitettu blogia ilman kuvia ja jätetty lukijan mielikuvitukselle tilaa.

Matkaa oli vain noin 17 km. Kuppila löytyi vasta saavuttuamme Recondelaan. Olimme syöneet hotellissa aamupalan (kahvi, paahtoleipä, voi, marmeladi ja tuoremehu). Se kuului hintaan, kun olimme tehneet varauksen booking.comin kautta.

Recondelassa yhtyi Camino Central ja Camino de la Costa. Se näkyi katukuvassa. Täällä on albergoissa paikkoja lähemmä pari sataa. Etsiydyimme kunnalliseen eli halvimpaan. Se täyttyi alle tunnissa (40 paikkaa). Paikka on siisti, varmaan aika uusi, vaikka vanhassa kivirakennuksessa onkin. Tapasimme vanhoja tuttuja, mikä ilahduttaa aina.

Nyt voi tehdä yhteenvedon Camino del Litoralista eli merenrannasta kulkevasta Caminosta. Tutkimme sen perin pohjin eli kuljimme aina kun se oli mahdollista. Rannassa kulkija tarvitsee on-line kartan. Google-map on riittävä jos on opaskirja täydentämässä. Merkintöjä ei ole. Käytimme omaa A wise pilgrim Camino Portuguese- ohjelmaa usein. Reitti on upea merenranta camino. Paljon puusiltoja, kivettyjä teitä, rantabulevardeja ja polkuja. Reitillä välttää KAIKKI nousut ja laskut. Albergat ovat samoja de la Costan kulkijoiden kanssa. Vain pieni osa ihmisistä kulkee rantoja pitkin. Kylmällä ja tuulisella säällä se tuskin on miellyttävä. Jos merta haluaa, tämä päihittää Camino del Norten mennen tullen sekä helppoudesta että maisemissa. Tosin de la Costaa kulkeneet kehuvat reittiä, sillä siellä saa ajoittain katsella merimaisemia ylhäältä käsin. Saimme siihen kosketuksen tänään kun Vigosta nousimme de la Costalle ja saimme katsella Vigon lahtea ylhäältä.

Taisin jo sanoa, että rantacamino on yhdistelmä kaupunki ja rantalomaa lisättynä kävelyllä. Niin paljon reitti kulkee rantakaupunkien kautta. Espanjalaiset ovat kehittäneet lukuisasti ranta-aktiviteetteja. Sain unohtaa mielikuvan uimarannasta. Uima-altaissakin näkyi harvoin uimareita. Pallopelit, auringon-otto, käveleminen, picknik, lukeminen ja lukuisat lasten aktiviteetit toivat ihmiset rannalle. Nyt sanon hyvästit rantarlämälle ja sen kuvaamiselle.

Monessa messussa ei ole juurikaan musiikkia. Liekö kirkkomuusikot harvassa. Ilokseni muutaman kerrran olen osallistunut messuun, jossa on laulettu moniäänisesti ja voimakkaasti. Tulivat Namibian jumalanpalvelukset mieleen.

Nyt on muistettava ottaa sello eli leima pyhiinvaeltajan passiin 2 kertaa päivässä, jos mielii saada Compostelan eli todistuksen. Sekään ei ole niin tärkeä kuin itse tämä matka!!!!Camino itsessään tässä ja nyt. Ja Camino del Vitae.