Friday, May 8, 2015

Morille ja vaikeneva netti

Olipa siinä totuttelemista eilen iltapäivällä kun tulimme Morillen mini albergaan, kun koko kylässä ei ollut nettiä (eikä kauppaa). Mitä tehdä päivän rutiinitöiden jälkeen  kun illalliseen on aikaa 5 tuntia ja kylä on kierretty kymmenessä minutissa. Opettelin olemista. Kerrankin oli luxusaikaa lojua sängyssä ja kuunnella MB-soittimeen ladattuja opetuksia.

Palaan vielä keskiviikon Fuenterroble de Salvatierran albergaan. Seitsemäksi menimme pyhiinvaeltajille tarkoitettuun messuun. Meitä oli yli 20. Pappi, joka on myös alberguen johtaja, tuli kirkkoon,kutsui takapenkkeihin jääneet vieraat pienellä kädenliikkeellä etupenkkeihin. Sitten hän tuli keskellemme ja kyseli, mistä maista olimme ja mitä kieltä ymmärsimme. Hän itse puhui espanjaksi ja ranskaksi ja yksi voluntaari tulkkasi englanniksi. Lauluina "Laudate omnes gentes", "Ubi caritas", "Heveinu shalom alehem" ja Titanic-hymninä tunnettu " Sua kohti Herrani". Ilahduin tutuista lauluista, joita saattoi laulaa myös omalla kielellä. Isämeidän rukoukseen hän kutsui meidät piiriin ja kukin rukoilimme omalla kielellämme. Lopuksi hän kokosi meidät eteen pyhiinvaeltajien siunaukseen. Siinä jokainen sai sanoa nimensä hänen siunauksensa yhteydessä. Vaikuttava, lämpimästi ja läsnäolevasti toimitettu tilaisuus.

Pappi sanoi, että nyt pyhiinvaeltajat ovat caminon puolessa välissä. Nyt on aika pysähtyä, tutkia omaa tilaansa Jumalan edessä, rukoilla syntejä anteeksi, ja pyytää johdatusta, siunausta ja varjelusta loppumatkalle ja elämälle.

Hollantilainen Antonio oli tullut reppuineen juuri ennen seitsemää kylään ja pappi oli tavannut hänet tiellä Ja sanonut, että nyt messuun, se alkaa hetken kuluttua. Antonio tuli ja oli hyvin vaikutettu persoonallisesta ja kohtaavasta messusta.

Sen jälkeen söimme vapaehtoisten valmistamaa tosi maittavaa ruokaa. Ruoka siunattiin ja yhdessä sitten tiskasimme ja siivosimme makuusalin. Tänne albergaan tulee vapaehtoisia eri syistä, kun ensin on itse tullut kohdatuksi, palvelluksi ja ehkä siunatuksi tässä albergassa. Joku on työtön ja käyttää aikaansa tähän, joku lepää muytaman päivän kesken caminon, eilen oli tullut ranskalainen, joka sanoi  että hänellä on 18 päivää aikaa olla vapaehtoisena. Tässä mahdollisuus niille suomalaisillekin, jotka haaveilevat voluntaarina palvelemisesta.
Yö oli niin siunattu, että heräsin kuudelta, enkä ollut herännyt yöllä kertaakaan. Ympäriltä kuului rinkkojen pakkauksen rapina pimeässä makuusalissa... se tuttu camino-aamumeininki. Pihalla aamun pimeydessä tervehti valaistu Maria ja toivotti buen camino.
Olemme saapuneet taas viljellyille seuduille. Ihmettelimme kun vehnäpellon keskellä kasvoi samoja puita kuin Dehesalla. Eikä vilja näyttänyt siitä kärsivän. Merkillistä, että vehnä, kaura ja ohra on tälkällä tähän aikaan.
Olen jaksanut ihmetellä myös sitä, että hukkakauraa kasvaa viljan seassa, tien vierellä ja jopa katukivien välissä. Suomessa hukkakaura on kitkettävä käsin pelloista, muuten EU-tuet jää saamatta.
Suunitelmamme oli kävellä vaihtoehtoista reittiä ( 27 km) suoraan Morilleen. Opaskirja sanoi, että polku haarautuu 13 km perästä kun on kuljettu 3. 15 h. Tulimme tienhaaraan, jossa nuolet osoittivat kumpaankin suuntaan, aikaa oli kulunut 2,15 h ja askelmittari näytti 11 km. Lisäksi kyltissä ollut nimi ei ollut kumpikaan uuden reitin lupaamista kahvipaikoista. Siispä emme uskaltaneet läheteä, vaan kiipesimme reitin korkeimmalle kohdalle 1150 m ja ohitimme tuulivoimapuiston. Emme kyllä pitäneet tuulimyllyjä mitenkään epäesteellisinä emmekä ääntä sen kummempana kuin virtaavan veden tai kosken ääni.
Siispä kuljimme vanhaa reittiä San Pedro de Rotzadoksen kautta Morilleen (32 km). Meitä vastassa oli opettaja.
Ja ihan nätti puisto, mutta muutapa kylässä ei sitten ollutkaan kuten kerroin.
Torstain eucaristico
* kiitollisuus papista, joka on saanut kutsumuksekseen peregriinojen kohtaamisen ja hän tekee sen joka ilta
* askeleen keveys, iloinen eteneminen, mielen valo
* iloinen illallisyhteys lämpimässä, pimenevässä Espanjan illassa vaatimattoman baarin teranssilla melkein tuntemattomien peregriinojen kesken ilman yhteistä kieltä
 ( hollantilainen ranskalaiset, espanjalainen ja me suomalaiset)

No comments:

Post a Comment