Moughas ja aaltojen pauhu Tarkkaavainen lukija huomaa että lupaamani kivisiltaa ei näkynyt missään. Sijaan tuli puhkeava mangolia. Ajattelin sekä Krissen että Lutheria, jonka pihassa kasvoi mangolioita. Mutta tässä kivisilta;

Totta se on että Caminhaan lautta ei kulje maanantaina. Kalastaja Mario kyllä kyyditsee mielellään viidellä eurolla. Marion numero on (00351) 963416259. Wau mikä valkoisten korkeiden aaltojen päivä. Ikinä en ole nähnyt sellaisia enkä osaa arvioida miten korkeita tyrskyn olivat (10m). Mutta ihmeidenihme; tuuli ei ollut kylmä. Mikä lie enkelin lämpösuoja välissä. Kuvat eivät vangitse niitä, silti laitan yhden itselle muistoksi.

Käsittämätön aamu; vielä 7.10 koko alberga nukkui. Minä olin kuunnellut jo pari tuntia Holy Trinity Bromptonin opetuksia. Sitten herättelin lempeästi ikärouvat ja me siellä ainoina teimme aamutoimia. Tavoitteemme oli mennä aamiaiselle klo 8.00. Päivä alkoi pilvisenä, mutta lämpimänä (14C). Mitä paras vaellussää. Olimme varautuneet 13 km kävelyyn ilman kauppaa tai kuppilaa ja ilman evästä. Ojasta etsimme ensalada da Mixta paikan. Ei ollut Caminon vierellä vaan pääkadun varrella. Näkivät ikärouvatkin millainen on herkkuni. Toinen herkkuni on jo valloittanut matkatoverit eli Café con leche. Tänäänkin isokuppi 1.20 ja kaupan päälle 2 pientä croissanttia kullekin.

Rantaa kävellessä muistui mieleen viime syksyn uutiset: tulipalot juuri AGuardan ja Ojan välillä. Mustunut maisema näkyi edelleen, mutta uusi elämä halusi pursua esiin hiiltyneistä rungoista. Vuoden takaisin havaintoihin ei kannata luottaa. Silloin söimme illallista albergamme baarissa. Nyt baari on lopettanut ja lähimpään ruokapaikkaan tai kauppaan on 2 km. Liian pitkä matka toisen päivän iltana.”Haluatteko tortilla patatan?” kysyi hospitaliero (nuori poika). Mistä lie taikonut juuri paistetun tortillan ja sen söimme mielihyvin2.50€/ henki. Alberga alkaa täyttyä. Nyt meitä on toistakymmentä. Jos haluat hauskemman version ikärouvien matkasta siirry phakkola.worldpress.com