San Vinsente de la Barquera ja hyisen kylmä aurinkoinen ilma sisällä ja ulkona. Tämä albergue on ihan peruspaikka, joten lämmitykset eivät toimi, mutta lämmintä vettä sentään saatiin. Miehen jalka ilmoittelee, että vielä se ei ole entisensä joulukuun pohjeluun murtuman jälkeen. Määritelmä: ei pahempi kuin eilen. Näillä kävellään!!
Tie kutsuu joka aamu. Lähdemme ilman aamupalaa ja odottelemme, milloin ensimmäinen kuppila putkahtaa esiin. Tänään 10 km perästä.
Tästä Combresesin kirkosta on joka matkalla jäänyt ottamatta kuva, kun se on yleensä kaikissa opaskirjoissa. Tällä seudulla kirkkojen erikoisuutena ovat olleet suipot tornit, mikä ei suinkaan ole ollut muualla tavallista. Ja tuo värikin yllättää. Pikkutytöt pitäisivät pinkistä kirkosta.
Joku kertoi, että sitruuna antaa satoa ympäri vuoden. Ohitimme ison sitruunatarhan.
Tällä kaivolla ja vieressä olevalla pyykkipaikalla olemme ottaneet kuvan joka kerta. Päivällä oli lämmin, tuuli alkoi vasta iltapäivällä.
Tämän päivän meri. Condulan uusi opaskirja kulki uusia rannikkoreittejä, joten rannat siinsivät etäällä vähän väliä. Tänään oli kylmä pohjoistuuli, mitä en muista aikaisemmilta Caminoilta. Nytkin albergassa kaikki vaatteet päällä tuulitakkia lukuunottamatta. Ehkä otan senkin kun lähdemme ulos syömään.
Kirkot ovat yleensä kiinni. Tämä Comillaksen jäleen tuleva kirkko on ollut aina poikkeus.
Tämän päivän pyhiinvaellus tuli sanattomaksi tekevän yllättävästi. FBsta näin että tuttu Etiopian lähetystyöntekijä löydettiin kuolleena kotoaan. Hän pääsi vaeltamaan kaikkein pyhimpään odottamatta ja äkkiä. Uutinen pysäytti monella tapaa. Jokainen hetki voi olla viimeinen. Olenko valmis astumaan pyhiin? Jumaö0lan ihmisen kotiin lähtö tuo pyhän kosketuksen käden ulottuville. Sinne olemme matkalla. Kenen vuoro on lähteä seuraavana?
Jumala, ympäröi lohdutuksellasi läheiset ja koko sureva seurakunta. Anna pyhän koskettaa.
No comments:
Post a Comment