.
Avoimena uudelle caminolle. Castro Urdialis ja Caminon alku 24.4.2017

 Tätä hetkeä olemme odottaneet; Camino ja meri yhtä aikaa. Näin siitä huolimatta, että Camino Forumilla käydään pitkää keskustelua, miksi Camino del Nortea ei kannata valita.

 Pääsimme matkaan 14.30 tultuamme junalla Muskitziin. Sitä ennen hankittiin data-kortit ja toinen välttämättömuus; cafe con leche con pinchos  pohjois Espanjassa kun ollaan, se kun on pinchojen paratiisi.

 Muita vaeltajiakin näkyi, ohitimme 7, vaikka oli jo iltapäivä pitkällä. Tätä merta jaksaa katsella ja kuunnella. Minun yksi syyni rakastaa Camino del Nortea on se, että usein on meri vasemmalla ja vuoret oikealla ja niille ei tarvitse kiivetä.

 Tutut merkit ohjasivat perille asti. Yllätys yllätys, alberga oli täynnä, mutta pihalla oli telttoja , saimme oman privaattiyksiön, jossa oli patjat latttialla. Ulkona on ainakin vielä lämmintä, sillä päivä oli aurinkoinen ja kuuma.

Caminolla tapahtuu ihmeitä. Kerroin viime vuonna, että mies, jonka tapasimme ensimmäisenä aloittaessamme Salamancasta, oli henkilö, jonka yllättäen tapasimme Madridissa pois lähtiessämme. Samanlainen tarina oli edellisenä vuonna. Nyt sen sijaan italialainen mies, joka oli Santagossa porukassa, jonka kanssa juhlistimme perille pääsyä  ja joka oli ollut samassa matkassa pitkään, on nyt telttanaapurimme. Wau mikä iloinen jälleennäkeminen