Fatima

Nyt olemme mukana jossain niin suuressa ja isossa jutussa, etta ennen ei ole sellaista nahty. Mutta ei menna viela sinne vaan katsaus eiliseen.
Siis kavelimme kohti Fatimaa Santaremista. Suunnitelmissa oli yopya puolessa valissa Alcanenassa Bombeiroksessa. Matka jatkui ja jatkui ja helteessa tuli jo ikava sateisia paivia. Viiden maissa olimme Alcanenan Bombeiroksessa, jossa sanottiin, etta heilla ei voi majoittaa ketaan (kunnallinen laitos eika valuntarios, niikuin aikaisemmat). Ovalla oli myos kaksi iakkaampaa naista matkalla Fatimaan ja jalat vaivaisina. Yksi palomies sanoi, etta han voi vieda meidat Milesiin, joka on 10 km paassa ja siella Bombeiroksessa majoitetaan peregriinoja.
Milesin Bombeiroksessa varauduttiin pyhiinvaellus-viikonloppuun. Juhlasalin lattialla oli 100 patjaa. Kaytavilla ja paloautojen katoksessa oli varmaan toinenmokoma. Ryntays olisi to ja pe iltana, me siis liikkeella keskiviikkona. Meita oli 10 majoittujaa.
Lahdimme illalla etsimaan ravintolaa, mutta saimme yhdelta autokuskilta tietaa, etta nain pienessa kylassa ei ole ravintolaa (eika internettia), mutta han ohjasi meidat englantia puhuvan snack-baarin pitajan luo. "Mita haluasistte syoda?" han kyseli "Sopa", "Kylla jarjestyy", "Salada mixda" "Jarjestyy, kylla" ja puolen tunnin kuluttua tilasimme ko. ruuat ja saimme myos a` 4 €.
Majoituksessa oli 4 nuorta miesta. Heilta kysyin, miksi he ovat matkalla Fatimaan. Yksi sanoi, etta han oli tehnyt lupauksen, etta jos han saa lapsen, niin han kavelee Fatimaan. Nyt hanella on lapsi (odotettu useita vuosia) 4 kk ja han kutsui matkaan 3 lapsuudenkaveria ja silla tiella he ovat.
Saavuimme Fatimaan noin klo 11. Etsimme Albergan ja vau, sielta saimme sangyt pyyhkeineen ja peitteineen ja viela keittolounaan ja liput illan ruokailuun. Maksu vapaaehtoinen. Siis tuo majapaikan saaminen ihmisia kuhisevassa Fatimassa ei ole mikaan itsestaanselvyys. Ilmeisesti Alberga on vain pitkan matkan pyhiinvaeltajille.
Kaupunki on 8000 asukkaan paikka, jossa hotellipaikkoja on 10 000. Siita voi paatella, etta tama on todellinen pyhiinvaelluspaikka ympari vuoden. Ja nyt on vuoden suurin juhlaviikonloppu. Telttoja on kaikki puistot taynna, asuntovaunuja parkkipaikat taynna ja nyt on vasta torstai.
Mika se mahtavuus sitten on. Taalla on kolossiaaliset rakennukset pyhiinvaelluksen raameiksi. Juhla-aukio on varmaan yli puoli kilometria pitka ja muutama satametria levea, kappeleita ymparilla "Our Ladyn" ilmestymisen kappeli yms. Maan alla mm. valtava kirkkosali ainakin 3000 hengelle....Maria siis ilmestyi 1917 ensin komelle paimenessa oleelle lapselle ja sanoi "Rukoilkaa paljon". Lapsista tulçi rukoilijoita. "Our Lady" sanoi, etta han ilmestyy joka kuun 13. Lapsia ei uskottu ja esim. eli«okuussa heidat siirrettiin Fatimasta pois. Mutta lokakuussa "Our Ladyn" naki 70 000 ihmista. Siina on ollut teologeilla selittamista ja ihmettelemista. Vuonna 1939 silloinen paavi julisti, etta ilmestymiset ovat totta. Pyhiinvaellukset olivat jo taydessa kaynnissa. Vuonna 2000 paavi julisti Fatiman pyhaksi paikaksi ja kaupunkia on kehitetty monipuoliseksi pyhiinvaelluskeskukseksi.
Nyt joka kuun 12 ja 13 paiva toukokuusta lokakuuhun on erityista ohjelmaa,mutta pyhiinvaeltajia tulee viikonloppuisin ja monet tekevat Caminon Portugalin reitin Fatiman kautta. Kannattaa kylla. Tapsimme korealaisen liikemiehen. Han oli vaeltanut Ranskan reitin Santiagoon ja sielta tanne (1300 km) Miksi?, kysyin tietenkin. Han sanoi, etta heille roomalaiskatolisille on 3 pyhaa paikkaa; Rooma, Santiago ja Jerusalem. JOhonkin onhyva vaeltaa. Lisaksi on kaksi uudempaa pyhaa paikkaa (paavin pyhaksi julistamaa) jossa on tapahtunut ilmestyksia. Toinen on Fatima ja toinen on Ranskassa
Nyt tanne on saapunut jo ryhmia eri puolelta maailmaa. Ryhmat kulkevat rukousvaelluksen Santuariolla; he rukoilevat, jotkut ryhmat laulavat , jotkut kulkevat matkan polvillaan(pyhiinvaellusaukio). Yksittaisia ihmisia, kaveruksia tai pariskuntia tekee samaa rukouskavelya. Sitten  Ilmestymisen kirkossa on melkein jatkuvasti messuja eri kielilla. Kilometrin paassa on kauniit oliivilehdot, jossa mainitut paimenlapset olivat nahneet jo 1916 kolme kertaa enkeli-ilmestyksen ja sinne on tehty rukous- ja hartausreitteja. Enkelilla oli jokaisella kerralla eri rukousaihe annettavana lapsille; ylistys ja Jeesuksen pelastusteon ihmettely, katumusrukous ja esirukous ja oman elaman luovuttaminen Jumalalle. Noilla poluilla kulki ryhmia ja yksityisia. He pysahtyivat pikkukappeleiden kohdalla ja rukoilivat tai ryhmilla oli johdettu rukoushetki; esilukua ja yhdessa lausumista. Ihmisilla naytti olevan kirja kadessa.
Olen aikamoisen vaikutettu tasta kaikesta. Nyt uskon, etta taman viikonlopun aikana taalla on satojatuhansia ihmisia. Vuosittain kavijoita on 4 milj. Siis massiiviset rukouskavelyt, ylistyskavelyt, itsetutkistelukavelyt, esirukouskavelyt, Jumalan kohtaamisen messut. Ilmapiirissa on selvasti PYHAA. Markkinat ja kaupallisuus (jota toki on) on Sanktuario-alueen ulkopuolella. Ihmiset ovat pukeutuneita, ei juhlapukeutuneita, mutta ei lomahepenissa. Voin aavistaa jotain pyhiinvaellukselle paasemisen kaipauksesta. Taalla sittel on yhteisolliset puitteet. Santiago on niin toisen luonteinen. Ehka enemman yksilon pyhiinvaelluksen kohde. Caminolla pyhiinvaellus on jokaisen henkilokohtainen, sisainen asia. Puitteet esim. hiljentymiselle tai messuun osallistumiselle on itse luotava. Meidankin tiellemme osui tasan yksi messu klo 8.00 yhtena lauantaina. Kirkot olivat harvoin auki.
Tietenkin olemme taalla ulkopuolisia, mutta mielellani aisin tata PYHIIN vaeltamista. Koko kaupunki on saanut leimansa tasta asiasta. Kavimme mm Vita de Christo-museossa. Siella oli vaikuttavalla tavalla koottu Jeesuksen elaman tapahtumat patsaina ja konstellaatioina. Kaikkiaan yli 30 Jeesuksen elamaan liittyvaa tilannetta hyvin esitettyna. Taidokkaat patsaat ilmeita myoten. Olimme ainoat vierailijat tuohon aikaan.
Nyt saimme englanninkielista materiaalia Fatimasta, historiasta ja pyhiinvaelluksista tanne. Mielenkiintoista. Arvostan sita, etta ihmisilla on jotain, mika on PYHAA, mika hiljentaa Jumalan pyhyyden aarelle. Se mahtavuus, mista alussa mainitsin, on sita, etta valtavat maarat ihmisia kokoontuu kohtaamaan PYHAA. Kukin tavallaan. Ihminen tarvitsee muotoa, joka auttaa kohtaamisessa.
Ehka Vivamon Raamattukylassa on jotain samaa kokemisen mahdollisuutta... siella ollaan mukana, osana kertomusta, pyhan lasnaolossa.
No, Fatimailta jatkuu, katotaan miten. Tasta on otettava kaikki irti ennekuin huomenna suuntaamme kohti Portoa loppuseikkailuihin.
Paivan kukka; isot karhot, jotka jo kukkivat. Nyrkin kokoiset ja pienemmat. Tai se voisi olla kaikki siniset kukat, koska niita on taalla paljon ja Suomessa minusta vahemman.
Paivan ihmeellisyys: sika liekassa laitumella. JOku rengas oli jalan ymparilla ja siina emakko pysyi ja soi ruohoa.
Paivan PYHIIN vaeltaminen; kaikki tama miksi ihmiset tulevat Fatimaan
Paivan tuoksu; jasmiini. Ihmeellista, etta se on jo kukassa